Tuota ihmiselle iloa – saa tuplaten takaisin

Kemistä kotoisin oleva eritysluokanopettaja ja kuvataideterapeutti Leena Palmu ajatteli eläkkeelle jäätyään, ettei aio jäädä kotiin toimettomaksi. 30 vuotta koulumaailmassa erityislasten kanssa oli ollut niin ihanaa, että Leena ajatteli jatkavansa työn tekoa eläkkeelläkin. Aktiivisena ihmisenä ja taideharrastajana Leena halusi kuitenkin jonkinlaisen elämänmuutoksen, ja vuonna 2017 suunnaksi valikoitui Tampere, sillä täällä asui myös tytär perheineen. Nyt Leena on tehnyt vapaaehtoistyötä jo viisi vuotta, eikä loppua näy.

Tampereelle muutettuaan Leena suunnitteli tekevänsä palkkatöitä ja jatkavansa harrastamista. ”Harrastan joogaa, maalausta ja vesijuoksua. Joskus pidän erilaisia kursseja, myös kuvataideterapiaa. Käyn kouluissa sijaistamassa tarvittaessa, ja teen paljon sellaisia asioita, joista tykkään. Ja taidetta teen, kahdessa näyttelyssä on ollut esillä töitäni. Ensi kesänä on Keminmaassa, ja ensi syksynä on Ylöjärvellä tyttäreni ja tyttärentyttären kanssa. Että mukavaa elämää. Eläkeläisen elämää”, kuvailee Leena.

Ensimmäisenä Tampereen kesänä eräs tuttu sai kuitenkin Leenan lähtemään mukaan TampereMissiolle, jolloin Leena vaihtoi työsuunnitelmat vapaaehtoistoimintaan. ”Ajattelin, että miksikäs ei!” Leenaa pyydettiin Rongankoti Helmeen, joka sijaitsee Peurankalliolla Amurissa. Siellä hän on saanut ohjata taide-, musiikki- ja askarteluryhmää ikääntyville kehitysvammaisille. Kaksi kertaa kuukaudessa kokoontuva ryhmä on Leenasta hyvä järjestely, koska se ei ole jokapäiväistä. ”Elämässä on muutakin sisältöä ja on tärkeää, että latautuu itse omien harrastusten ja intohimojen parissa.” Kuvataidetta, askartelua ja musiikkia sisältävät iltapäiväryhmät ovat antaneet asukkaille tärkeitä voimavaroja.

”Tuntuu hyvältä, kun voi hyödyntää niitä taitoja ja osaamista, mitä itsellä on. Tämä ei sillä lailla vaadi uuden oppimista itseltä. Silloin voi antaa, mutta tästä aina saa itsekin paljon”, kuvailee Leena. ”Kavereille aina sanon, että hakeutukaa vapaaehtoiseksi. Täältä saa uusia kavereita myöskin.” Vapaaehtoisena toimiminen on siis ollut todella tärkeää myös Leenalle itselleen, ja aikoo jatkaa kerhotoimintaa jatkossakin. Muukin vapaaehtoistyö, esimerkiksi ikäihmisten kaverina, kiinnostaisi. Oma vankka osaaminen kehitysvammaisten parissa on silti Leenasta tärkeää, sillä osaajista on jopa pulaa.

”Vapaaehtoistoiminnan sarka on hirveän laaja. Neuvotteluissa tuli esiin tarve semmoisista ihmisistä, jotka tekisi erityisten ihmisten kanssa töitä. Monilla on ennakkoluuloja, ei uskalleta ryhtyä siihen. Mutta kuka tahansa voi tulla kehitysvammaisen kaveriksi! Aluksi voi tulla mukaan olemassa oleviin ryhmiin tutustumaan. Asenne ratkaisee, neuvoja aina saapi!”

Leenan mukaan ohjausta ja koulutusta saa hyvin, ja toimintaan pääsee itse vaikuttamaan. Lämminhenkinen yhteisö Peurankalliossa takaa sen, ettei ummikkoa jätetä yksin. Lisäksi vapaaehtoiset saavat kiitokseksi myös muita muistamisia, kuten vuosittaisia vapaaehtoisten juhlia. ”Vapaaehtoisia otetaan mukavasti huomioon. On erilaisia tilaisuuksia, ja jouluisin ja keväisin aina muistetaan. Tähän kuitenkin käyttää aina vähän omaa aikaa ja rahaa, joka ei merkkaa, mutta kun pientä huomiota saa TampereMissiolta, on se mukava ele. Ja yhtenä jouluna sai lahjakortin Selmaan kahdelle syömään! Kun itse arvostaa sitä mitä tekee, niin huomaa, että täälläkin arvostetaan panostasi paljon.”

Mikä vapaaehtoisuudessa on sitten parasta? ”Suora palaute asiakkailta, hehän ei hirveästi mielistele! Mutta aina ovat hyvällä tuulella, joten hyvällä mielellä lähtee itsekin pois. Koskaan ei ole sellainen raskas olo. Tuntee, että on ollut tarpeellinen ja saanut jotakin hyvää aikaan.” Merkityksellisyys näkyy myös konkreettisesti silloin, kun kerhossa kävijä kertoo Leenalle suorat sanat. Yksi asukas oli pitkän kesätauon jälkeen syksyllä todennut silmät kirkastuneena, että ”Leena! Minä haluan tulla sinun ryhmään.” Pysyvyys ja jatkuvuus on tärkeää, ja siinä Leena on ansioitunut hienosti.

Kenelle suosittelisit vapaaehtoisuutta? ”Vaikka nuorille, saa arvokasta työkokemusta. Mutta kyllä meille eläkeläisillekin. Koen, että omallakin elämällä on tarkoitusta, kun suuntautuu kotoa ulospäin ja tuottaa jollekin ihmiselle iloa – saa tuplaten takaisin.”

Teksti: Emma Sireeni

Juttusarjassamme esittelemme TampereMission tärkeitä vapaaehtoisia ja heidän tarinoitaan. Samalla pääsee kurkistamaan vapaaehtoistoimintaan ja erilaisiin mahdollisuuksiin auttaa.