Äitikaveritoiminta – hyvää mieltä ja iloa arkeen

Lähdin Kimpan äitikaveritoimintaan mukaan, kun selasin vapaaehtoistyö.fi-sivustolta kiinnostavia vapaaehtoistehtäviä, jotka voisivat sopia itselleni ja omaan elämäntilanteeseeni.

Pian tapasinkin äitikaveritoiminnasta vastaavat työntekijät ja tapaamisesta jäi heti hyvä tunne. Tapaaminen oli mukava ja odotin hyvillä mielin jatkoa. Kuulin nopeasti, että heillä olisi minulle todennäköisesti sopiva äiti. Tapasimme hänen kanssaan ensimmäisen kerran Kimpassa-perhetoiminnan tiloissa työntekijöiden läsnäollessa. Tapaaminen meni mukavasti ja sovimme heti seuraavasta tapaamisesta. Sen jälkeen olemmekin nähneet kuukausittain mahdollisuuksien mukaan ja olleet yhteydessä myös viestitse.

Äitikaveritoiminta on tuonut elämääni mukavaa sisältöä ja tekemistä sekä mahdollisuuden tarjota toiselle sitä kaipaavalle samaa. Satumme olemaan suunnilleen samanikäisiä ja niin ovat myös lapsemme. Meidän lisäksi taaperoiässä olevat lapsemme ovat saaneet toisistaan kaverukset ja ovat aina innoissaan toistensa näkemisestä, mikä ilahduttaa näin vanhempana. Usein näemmekin lasten kanssa, mutta joskus myös kahdestaan illanvieton ja livemusiikin merkeissä, mikä on ollut kivaa. On ollut myös puhetta yhdessä harrastamisesta. Usein kuitenkin tapaamisemme ovat arkisia, hyvällä tavalla: kahvilla käyntiä, ulkoilua ja leikkipuistossa touhuamista eli yhdessä olemista ja kuulumisten vaihtoa.

Toiminta ei omalla kohdallani tunnu vapaaehtoistyön tekemiseltä (työ sanaa painottaen). Kimpassa-perhetoiminta on toiminut tahona, joka on yhdistänyt meidät yhteen, ja minun roolini on ottaa enemmän vastuuta tapaamisista ja yhteydenpidosta. On myös kiva tietää, että Kimpan työntekijä/vapaaehtoisten yhteyshenkilö on tukena, jos nyt jotain haasteita ilmenisi. Tavatessamme olemme kuitenkin yhdenvertaiset vapaaehtoisen roolistani huolimatta.

Vaikka olen itse äiti, Kimpan järjestämään kaveritoimintaan osallistuvan ei tarvitse olla. Äitejä on erilaisia. Osa kaipaa nimenomaan äitikaveria ja vertaistukea vanhemmuuteen, osa muuten vain kaveria. Toiset kaipaavat aika samanikäistä ja samankaltaisessa elämäntilanteessa olevaa seuraa. Toisille asialla ei taas ole merkitystä, kunhan kemiat kohtaavat. On hyvä, että vapaaehtoisia on monenlaisia, jotta sopiva pari löytyy todennäköisemmin.

Toimin Kimpan äitikaveritoiminnassa vapaaehtoisena kaiken kaikkiaan reilun vuoden ajan. Voin suositella sitä lämpimästi vapaaehtoistoiminnan muotona. Mikäli toivoisit itsellesi Äitikaveria tai olet kiinnostunut toimimaan Äitikaverina, lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät  TampereMission Kimpassa-Perhetoiminnan nettisivuilta. 

Anissa

Anissa Lehdonkangas teki myös opintoihinsa liittyvän korkeakouluharjoittelun TampereMissiolla. Harjoittelun aikana hän kirjoitti blogin: ”Vertaisuudesta voimaa vauvavuoteen”