Osallisuutta vai osattomuutta – kumpaa vahvistamme?

Työ merkitsee ihmiselle paljon enemmän, kuin siitä vastikkeeksi saatavaa palkkaa. Se on osallisuutta, yhteisöön kuulumista ja mahdollisuutta käyttää omaa osaamistaan. Kehitysvammaisilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin muillakin: oikeus koulutukseen, työhön ja merkitykselliseen elämään. Kehitysvammaisten henkilöiden työelämäosallisuus on kuitenkin selvästi heikompaa kuin muun väestön: vain alle 5 % työikäisistä kehitysvammaisista on työllistynyt palkkasuhteiseen työhön. Työllistymisen esteet eivät useinkaan liity vammaan, vaan rakenteisiin, asenteisiin ja tuen puutteeseen. Työelämä voi parhaimmillaan vahvistaa osallisuutta ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta se voi myös eristää ulkopuolelle, mikäli käytännöt ja rakenteelliset ratkaisut eivät tue kehitysvammaisten henkilöiden yhdenvertaista osallistumista työelämään.

Juuret työkotitoiminnassa

Olemme TampereMissiossa työskennelleet kehitysvammaisten henkilöiden työelämäosallisuuden vahvistamiseksi 1960-luvulta lähtien, jolloin ensimmäinen, siihen aikaan ainutlaatuinen ja edistyksellinen kehitysvammaisten työkoti aloitti toimintansa. Kuluneiden vuosikymmenten varrella asiakaskuntamme työelämässä on ollut monenlaisia erilaisia vaiheita. On tehty alihankintatöitä toimintakeskuksissa, avotyötä tavallisilla työpaikoilla, keikkatöitä ja työharjoitteluja. Useammassa työllistymisen edistämiseen tähtäävässä kehittämishankkeessa olemme miettineet keinoja lisätä työllistymistä ja vahvistaa siirtymää työelämään. Asian äärellä työskentelevät eri toimijoiden edustajat ovat verkostoituneet ja jakavat säännöllisesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan kehitysvammaisten henkilöiden työelämäosallisuuden vahvistamiseksi, mutta erityisesti tämänhetkisessä yleisessä työllisyystilanteessa toimivien ratkaisujen löytyminen tuntuu haastavalta.

Yksilöllistä tukea tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti

Työtoiminnan tiimissämme työskentelee viisi ohjaajaa, joista kaksi toimii työhönvalmentajina tukien työelämään tähtääviä ja siellä olevia asiakkaita työelämän eri vaiheissa, ja kolme ohjaa Työtoiminnan ryhmämuotoista toimintaa. Työtoiminnan ryhmä jakautuu päivittäin kolmeen pienryhmään, joissa harjoitellaan ohjatusti ja tavoitteellisesti keittiö-, kiinteistöhuolto- ja puhtaanapitoalaan liittyviä työtaitoja. Asiakkaat osallistuvat viikoittain erilaisiin pienryhmiin, jotka liittyvät esimerkiksi hyvinvoinnin tukemiseen ja digitaitoihin. Työelämään suuntaaville on oma työhönvalmentajan ohjaama Urapolku-työpaja, jonka sisältö painottuu työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Yritysvierailut eri alan yrityksiin, hoiva-alasta kiinnostuneiden viikoittaiset käynnit läheisessä asumisyksikössä ja eri toimijoiden yhteiset vertaistuelliset toimintatuokiot ovat kiinteä osa toimintaamme.

Työhönvalmentajat rinnallakulkijoina työelämän eri vaiheissa

Työhönvalmentajamme tukevat ja ohjaavat asiakkaita heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukea tarvitaan työelämän eri vaiheisiin ja valmennusta tarvitaan lähtökohtaisesti koko työsuhteen ajan. Työhönvalmentajan työ on monipuolista ja vaihtelevaa, työelämäosallisuuden tukeminen vaatii sinnikästä ja pitkäjänteistä työtä, välillä luoviakin ratkaisuja. Onnistumisista ja uusien työpolkujen aukeamisista iloitaan yhdessä, haastavissa tilanteissa pysytään rinnalla eteenpäin kannustaen. Tukea annetaan myös työnantajalle esimerkiksi työtehtävien räätälöintiin, työhön perehdyttämiseen sekä haastaviin tilanteisiin. Työhönvalmennuksen asiakkaillamme on mahdollisuus kokoontua kerran kuukaudessa ryhmätapaamisiin jakamaan kokemuksiaan työelämästä. Näissä tilanteissa työelämän untuvikot kohtaavat kokeneita konkareita saaden ja antaen merkityksellistä vertaistukea toinen toisilleen.

Painotus työllistymisessä

Työtoiminnan palvelulla tavoitellaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden mahdollisuuksia työllistyä työsuhteiseen työhön tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä. Painotus on tällä hetkellä vahvasti työllistymistä tukevassa toiminnassa ja työelämään pyrkimisessä. Yksilöllisen tuen lisäksi tähän tavoitteeseen pääsemien edellyttää rakenteellisia ratkaisuja ja taloudellisia tukimuotoja. Työelämäosallisuus ei ole vain erityisryhmän asia, vaan koko yhteiskunnan asia. Teemme mielellämme yhteistyötä yli organisaatiorajojen palveluiden kehittämiseksi ja asenteiden muokkaamiseksi, jotta pystymme vahvistamaan työelämää, jossa erilaisuutta ei nähtäisi esteenä vaan voimavarana ja tarjoamaan kokemuksia työelämäosallisuudesta tasavertaisesti kaikille. Rohkea ja vahva rinnallakulkijuus näkyy meillä pitkäjänteisenä ja sinnikkäänä työnä asiakkaidemme tasavertaisen työelämäosallisuuden mahdollistamiseksi.

Johanna Risku
Yksikönjohtaja

Kehitysvammaisten palvelut
Päivä- ja työtoiminta
Aktiivi, Villa ja Työtoiminta