Opinnäytetyö yhteistyössä Kimpassa-perhetoiminnan kanssa
Olemme kuluneen vuoden aikana suunnitelleet ja toteuttaneet opinnäytetyötä yhteistyössä Kimpassa-perhetoiminnan kanssa. Prosessi alkoi syksyllä 2024, jolloin lähdimme pohtimaan opinnäytetyön aihetta ja aiheen rajausta sekä mahdollista yhteistyökumppania. Tärkeä lähtökohta opinnäytetyön suunnittelussa oli se, että valmis opinnäytetyö tulisi olemaan yhteistyötaholle tarpeellinen ja hyödyllinen. Valmiin opinnäytetyön nimeksi muodostui lopulta: Vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen tukeminen – Vanhempien kokemuksia Kimpassa-perhetoiminnan vauvaryhmien vaikuttavuudesta.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu vanhemmuudesta ja sen tukemisesta sekä lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa haastattelututkimuksen keinoin, miten vauvaperheiden vanhempien vanhemmuutta tuetaan Kimpassa-perhetoiminnan vauvaryhmien avulla. Lisäksi kartoitettiin toiminnan vaikutusta lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteeseen sekä sitä, onko toiminnassa mahdollisesti jotain kehitettävää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda vauvaperheiden vanhempien ääntä kuuluviin.
Opinnäytetyöhön saatiin haastatteluiden ansiosta monipuolisesti tuloksia. Tuloksia tarkasteltaessa vahvistui muun muassa se, kuinka tärkeä rooli vertaistuella on osana vanhemmuutta, miten säännölliset ryhmätapaamiset voivat tukea myönteisesti vauva-arkea sekä miten vauvan havainnointi eri ympäristössä tukee vauvan ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta. Tulokset vahvistavat jo aiemmin tutkittua siitä, että kun vanhempi huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, hän huolehtii huomaamatta myös lapsensa hyvinvoinnista. Tuloksistamme käy ilmi myös kuinka tarpeelliseksi ja tärkeäksi vanhemmat ovat vauvaryhmätoiminnan kokeneet. Haastateltavat mainitsivat joitakin toimintaa koskevia kehitysehdotuksia, jotka liittyivät ryhmäkertojen sisällön muutoksiin sekä vauvaryhmiä koskevan tietoisuuden lisäämiseen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että vauvaryhmätoiminta vähensi vanhempien yksinäisyyttä sekä tuki vanhemman arjessa jaksamista vertaistuen avulla. Opinnäytetyö tukee entisestään sitä, että vanhemman ja lapsen välinen kiintymyssuhde vahvistuu myös vanhempien tiedostamatta. Maininnan arvoista on myös, että ohjaajien roolilla ja asenteilla on ollut varmasti merkitystä siihen, millaisena vanhemmat kokivat ryhmistä saadun avun ja tuen. Kaiken kaikkiaan vauvaryhmätoiminnan vaikutukset vauvan ja vanhemman väliseen kiintymyssuhteeseen olivat positiivisia ja vauvaryhmätoiminta koettiin erittäin hyödyllisenä.
Haluamme vielä kiittää TampereMissiota, Kimpassa-perhetoiminnan työntekijöitä, muita prosessissamme mukana olleita sekä erityisesti haastatteluihin osallistuneita vanhempia sujuvasta yhteistyöstä ja mahdollisuudesta toteuttaa opinnäytetyö!
Halutessasi voit perehtyä valmiiseen opinnäytetyöhön (Vanhemmuuden ja kiintymyssuhteen tukeminen : vanhempien kokemuksia Kimpassa-perhetoiminnan vauvaryhmien vaikuttavuudesta), sen tuloksiin ja muihin yksityiskohtiin osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/896880
Anna Hedström & Henni Iloranta
Tampereen ammattikorkeakoulu
Sosionomin tutkinto-ohjelma
