Nuorten hyvä vapaaehtoistyö – merkityksellisyyttä ja vaikuttavuutta toimivien käytäntöjen kautta

Vapaaehtoistyö tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittää itsetuntemusta, oppia uusia taitoja ja löytää suuntaa tulevaan. Se vahvistaa osallisuuden kokemusta, yhteisöllisyyttä ja nuoren suhdetta yhteiskuntaan tarjoamalla kokemuksia pystyvyydestä ja vaikuttamisesta. Voipa se rakentaa siltoja työ- ja opiskeluelämäänkin. Samalla vapaaehtoistyö voi vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja lisätä sosiaalista pääomaa.

Nuorten vapaaehtoistyö voidaankin nähdä pitkälle kantavana hyvinvointityönä, jonka vaikutukset voivat näyttäytyä monella tasolla.

Nuorten vapaaehtoistyössä tulee kuitenkin huomioida se, että nuori vielä opettelee vastuunkantamista, rajojen asettamista ja työelämätaitoja. Siksi nuorta ei voidakaan pitää vain käsiparina, joka voidaan suoraan lähettää työn pariin, vaan on huomioitava, että nuorten hyvä vapaaehtoistyö edellyttää myös suunnitelmallisuutta ja ammatillista vastuunkantoa.

Kutsuimme maaliskuussa Tukivoima ESR+-hankkeen toimesta kokoon nuorten vapaaehtoistyön parissa työskentelevien ja aiheesta kiinnostuneiden työntekijöiden ja nuorten yhteisen kehittämistyöpajan, jossa pohdimme nuorten vapaaehtoistyön hyviä käytäntöjä. Pajan tuotoksissa korostuivat erityisesti tarve toiminnan selkeälle rakenteelle, riittävä tuki vapaaehtoiselle toiminnan aikana, yhteisöllisyys ja riittävät vaikutusmahdollisuudet.

Vapaaehtoistyöhön sitoutumisen nähtiin syntyvän toimivista rakenteista ja helposti saatavilla olevasta tuesta. Nuori pysyy todennäköisemmin toiminnassa mukana silloin, kun toiminta on selkeästi jäsenneltyä eikä siinä ole turhaa byrokratiaa. Selkeästi sanoitetut tehtävänkuvat ja vastuut sekä näkyväksi tehdyt tavoitteet vähentävät epävarmuutta vapaaehtoistyössä. Ammattilaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vapaaehtoistyön koordinointi edellyttää suunnittelua, perehdyttämistä ja tiivistä yhteydenpitoa. Nuoret vapaaehtoiset arvostavat sitä, että heillä on nimetty helposti lähestyttävä työntekijä, joka kysyy kuulumisia, antaa palautetta ja kiittää. Tämä voidaan nähdä keskeisenä toiminnan laatua ja pysyvyyttä tukevana tekijänä.

Nuoret aikuiset ovat elämänvaiheessa, jossa rajojen tunnistamista, kuormituksen säätelyä ja palautumiskeinoja vasta opetellaan. Usein tähän vaiheeseen voi kuulua monenlaisia isoja muutoksia ja mahdollisesti kuormittavia tekijöitä. Siksi vapaaehtoistoiminnassa onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota nuorten vapaaehtoisten jaksamiseen. Toiminnan rajaaminen, joustavat vapaaehtoistyön tekemisen tavat sekä selkeät roolit ja rakenteet tukevat vapaaehtoisen jaksamista. Jaksamista voidaan tukea myös vapaaehtoisen osaamisen vahvistamisella. Esimerkiksi erilaiset koulutukset voivat paitsi tarjota vapaaehtoistyössä tarvittavaa tietoa, myös tarjota nuorille vertaistuellisen reflektion paikkoja ja kasvun mahdollisuuksia. Toiminnan koordinaattorin on yhdessä vapaaehtoisen kanssa hyvä määritellä sopiva osallistumisrytmi ja mahdollistettava osallistuminen elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Keskeinen tekijä jaksamisen tukemisessa on myös merkityksellisyyden kokemus. Kun nuorella on tieto vapaaehtoistyön tarkoituksesta ja sen vaikutuksista, voi hän saada siitä hyvinvointia tukevaa sisältöä elämäänsä. Vapaaehtoistyö voi saada lisämerkitystä myös siitä, että se kytkeytyy opintoihin tai tulevaisuuden suuntaan. Todistukset, suositukset ja mahdolliset opintopisteet voivat toimia tunnustuksena tehdystä työstä ja osaamisesta.

Ulkopuolisuuden kokemus vapaaehtoistyöntekijöiden porukasta voi johtaa nuoren kohdalla vapaaehtoistyön keskeytymiseen. Siksi nuorten vapaaehtoistyössä ryhmäytyminen ja vertaistuki ovatkin osa toiminnan perusrakennetta. Yhteiset tapaamiset, mukava tekeminen ja mahdollisuus tutustua muihin vapaaehtoisiin luovat kokemusta joukkoon kuulumisesta. Nämä hetket voivat olla esimerkiksi mukavaa yhdessäoloa pizzan ja Pepsin äärellä. Ryhmädynamiikan seuraaminen ja mahdollisiin ristiriitoihin puuttuminen vaativat toiminnan järjestäjältä ammatillista otetta. Nuoren keskeyttäessä vapaaehtoistyön voi taustalla olla ulkopuolisuuden lisäksi myös esimerkiksi yksin jäämisen kokemus hankalan tilanteen kanssa, liian suuri vastuu tai epäselvät roolit, kokemus siitä, ettei ole tullut kuulluksi tai epäselvä toiminnan kaari. Toiminnan järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että nuori saa tarvittaessa ongelmatilanteissa tukea matalalla kynnyksellä eikä joudu kantamaan liikaa vastuuta yksin. Toiminnan järjestäjän tulee huomioida, että vapaaehtoistyöllä on selkeä alku, työskentelyvaihe ja loppu. Nuori ei saa jäädä epätietoisuuteen omasta asemastaan tai siitä mitä tapahtuu seuraavaksi. Selkeä toiminnan kaari hyödyttää myös vapaaehtoistyön mahdollista kohderyhmää esimerkiksi tukihenkilö-tyyppisen vapaaehtoistyön kohdalla. Näin myös heille on läpinäkyvää se mitä he voivat toiminnalta odottaa.

Vapaaehtoistyö on loistava mahdollisuus nuorelle saada arvokasta kokemusta, löytää elämälle mielekästä suuntaa ja saada merkityksellistä tekemistä arkeen. Nuorten vapaaehtoistyö ei tuota hyvää pelkästään tässä hetkessä, vaan se voidaan nähdä myös arvokkaana pitkän tähtäimen sijoituksena osallistuvan ja vastuullisen yhteiskunnan hyväksi. Nuorille hyvä vapaaehtoistyö ei kuitenkaan synny tyhjästä. Se vaatii suunnitelmallisuutta, selkeitä rakenteita sekä koulutusta ja tukea vapaaehtoisille. Nämä puolestaan edellyttävät ammattitaitoista ja aktiivista koordinointia sekä halua panostaa toimintaan myös päätöksenteon tasolla. Laadukkaasti toteutettuna nuorten vapaaehtoistyö tuottaa hyvää monella tasolla pitkälle tulevaisuuteen.

Sirkku Rämö
Valmentaja, Tukivoima-hanke

Meidän Blogit -sarjassa TampereMission työntekijät kirjoittavat oman työnsä arjesta, ajankohtaisista ilmiöistä tai näkökulmista, jotka koskettavat kohtaamiamme ihmisiä ja yhteisöjä. Tekstit avaavat työn arkea ja nostavat esiin ajankohtaisia teemoja sekä arjen oivalluksia.