Erityisryhmille yhteisöllisyyttä etänä?

Iltalinjalla on kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille tarkoitetussa matalan kynnyksen tuki- ja vapaa-ajan viettopisteessä. Kohtaamispaikassa on mahdollisuus tavata uusia tuttavuuksia ja vanhoja tovereita, saada neuvontaa ja ohjausta, harrastaa ja osallistua monenlaiseen toimintaan kuten biljardin, lautapelien ja konsolien pelaamiseen, askarteluun, ruoanlaiton harjoitteluun tai lähialueen liikunnalliseen tai kulttuurilliseen tarjontaan osallistuminen. Tavoitteenamme on iso yhteisöllinen olohuone, johon jokainen saa tulla ja olla omana itsenään ja tehdä haluamiaan asioita yhdessä. Toiminnan vaikuttavuus perustuu siis oikean elämän välittömään intersubjektiiviseen vuorovaikutukseen, ja yhteisöjen tarjoamaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen, jota näin yksilöllisyyttä korostavana aikakautenakin pidetään arvokkaana ja identiteettiäkin muovaavana.

Sitten tuli korona.

Kokemukseni mukaan erityisryhmien ihmisten vuorovaikutus-, itseilmaisu-, hienomotoriset ja asioiden sisäistämisen taidot ovat eritasoisia, ja tämä heijastuu merkittävästi asiakasryhmän älylaitteiden ja sovellusten käyttö- ja verkkoturvataitoihin. Olimme jo aeK. (aikana ennen Koronaa) järjestäneet sosiaalisen median, internetasioinnin ja älylaitteiden teknistä käyttöä kehittäviä kursseja mutta todellisuus iskeytyi vasten kasvojamme. Pistimme pikaisesti pystyyn päivittäiset Facebook Live -lähetykset, koska iso osa asiakkaistamme käytti Facebookia. Emme laskeneet prosentteja mutta Facebookin suosiosta huolimatta vakiokävijöistämme yli puolet eivät joko tavoittaneet tai halunneet osallistua toimintaamme etänä.

Väitöskirjatutkija Sakari Ilomäen mukaan “digitaaliset kuilut voivat luoda esteitä palveluiden saatavuudelle ja lisätä eriarvoisuutta”. Digitaaliset kuilut voivat olla välineellisiä, taidollisia tai asenteellisia. Kaikilla ei ole omaa älypuhelinta, osa ei välttämättä osaa kaikkia sovelluksia käyttää ja joitakin ei koko some kiinnosta pätkän vertaa. Tämä oli – ja on edelleen – suuri haaste, miten tavoittaa niitä ihmisiä, jotka säännöllisesti saapuivat kohtaamispaikkaamme istahtamaan alas elämän oravanpyörästä tapaamaan kavereitaan?

Päädyimme hybridimalliin, jossa pidimme yllä mainittuja Facebook Live-lähetyksiä, joiden lisäksi soittelimme asiakkaillemme useammin ja lisäsimme läsnäoloamme somen eri palveluissa. Mahdollisuuksien ja rajoitteiden mukaan järjestimme tietysti ulkoiluja ja retkiäkin. Näiden avulla saavutimme myös niitä ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta FB Liveihimme tulleet. Yksilöasiakaspuhelut ja -someviestinnät eivät kuitenkaan yhtä tehokkaasti ylläpidä tai luo yhteisöllisyyttä, miten sitten pyrimme osallistamaan asiakkaitamme etänä toteutettaviin tapaamisiin?

Tavoitteenamme oli siis luoda etäyhteyksin toiminnallista vuorovaikutusta meidän ohjaajien ja asiakkaidemme välille. Ideoimme ja toteutimme etäosallisuuteen pohjautuvia ohjelmanumeroita kuten:

  • meidän ohjaajien vetämät pelit (mm. hirsipuu, muistipeli, tietovisat), joihin asiakkaat saattoivat chatin kautta osallistua ja kilpailla toisiaan vastaan;
  • etätaidenäyttelyt, joiden teemat päättivät asiakkaat, ja joihin he toimittivat itseottamiaan valokuvia ja esittelivät muille teoksiaan suorassa lähetyksessä;
  • asiakkaiden päättämät teemat, joista pidettiin osallistava paneelikeskustelutyyppinen etäluento tai järjestimme asiakkaiden toiveista jonkin kalenterijuhlan ympärille ohjaajien hölmöilyä (vappu!), jonka sisältöön he pystyivät vaikuttamaan lähetyksen aikana;
  • ja kutsuvieraslähetykset, joihin yksi asiakas kerrallaan pääsi osallistumaan ja touhuamaan jotain ohjaajien kanssa rajoituksia silmällä pitäen.

Sosiaalityössä, kuten ei missään muussakaan, tule valita digiä vain digin takia. Kaikkea ei voi tehdä sähköisesti tai etänä, mutta aina kaikkea ei voi tehdä myöskään kasvokkain. Onnistuimme yhdessä asiakkaidemme kanssa luomaan uudenlaisen, eri menetelmiin nojautuvan etäyhteisön, jossa parasta oli havaita asiakkaiden keskustelevan keskenään chatissa tai heidän tuodessa mahtavia ideoitaan meidän livelähetyksiemme aiheiksi. Kaikkia kivijalkatoimintaamme osallistuneita emme etäyhteisöömme tavoittaneet mutta sen sijaan tavoitimme uusia asiakkaita ympäri Suomen.

 

Kalle Kuusniemi
Kirjoittaja on opintovapaalla oleva Iltalinjan ohjaaja, joka ei pysty päästämään irti työpaikastaan sieltä poissa ollessaan.